Julkisuushakuista edunvalvontaa vai ei, siinäpä pulma!

Taannoisessa kolumnissaan 13.2.2017 Outi Airola peräsi, miksi me keskipohjalaiset emme mene suu vaahdossa torille huutamaan sairaalaamme puolesta kuten Vaasalaiset. Maan hallituksen aloittaessa valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelun valitsimme oman sairaalamme puolustamiseen heti alussa toisen tien. Valinta edunvalvonnan ja näkemyksiemme esiin tuomisen keinoissa ei kaduta, sillä valitulla linjallamme näytämme saavan hyvät tulokset.

Lähdimme näin jälkikäteenkin arvioituna juuri oikeaan aikaan ja maakunta- ja sote-uudistukseen nähden etupainotteisesti muodostamaan koko maakunnan laajuista sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitea. Soitesta saimme vahvan neuvotteluorganisaation, joka käyttää maakunnan yhteistä ääntä (esim. Pohjanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole yhteistä organisaatiota ja ääntä, vaan heillä on kuntien osin vaihtoehtoiset näkemykset). Kun ministeriö osaltaan pääsi vauhtiin sote-uudistuksessa, niin me olimme jo askeleen edellä. Olemme mm. ministeri Rehulalta saaneet useamman kerran julkisiakin kehuja etupainotteisesta ja oikeansuuntaisesta ratkaisustamme sosiaali-ja terveydenhuollon yhdistämisessä ja yksimielisyydestämme suunnan näyttäjänä.

Kun ministeriö julkaisi ensimmäistä kertaa suunnitelmat karsia erikoissairaanhoidon verkostoa ja uudistaa sairaaloiden työnjakoa, Vaasan sairaanhoitopiiri ilmoitti heti heille käyvän huonosti, mikäli he jäävät laajan päivystyksen sairaaloiden ulkopuolelle. Soiten viesti oli toisenlainen. Näimme mahdollisista uhkakuvista huolimatta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tulevaisuuden valoisana: toimia ja kehittyä  kokoaan ja jäsenkuntiensa aluetta laajempana ja isompana päivystävänä keskussairaalana.

Miksi näin? Uskoimme vahvuuksiimme maantieteellisesti katsottuna juuri oikeassa paikassa sijaitsevana päivystävänä sairaalana, korkean osaamisen omaavana ja suurena synnytyssairaalana. Meillä myös on maakunnastamme tiiviit ja henkilötason yhteydet sosiaali- ja terveysministeriöön.  Uskoimme, että rakentavalla yhteistyöllä, omien vahvuuksiemme esiin tuomisella ja vahvalla edunvalvontatyöllä me selviämme. Näin näyttää myös käyvän.  Tässä muutaman esimerkki:

 

Viime elokuussa saimme ministeri Rehulan toivomusten mukaisesti neuvoteltua Pohjois-Suomen OYS-ERVA-alueen erikoissairaanhoidon työnjakomallin. Malli on  Keski- Pohjanmaan keskussairaalan ja sen kirurgisen leikkaustoiminnan säilymisen osalta varsin edullinen. Ilkka Luoma, Soiten toimitusjohtaja, oli työnjakomallin keskeinen valmistelija meidän omalla ERVA- alueellamme.

 

Lakilausunnollamme ja ministeriön kanssa käydyillä neuvotteluilla olemme halunneet korostaa maantieteellisesti tärkeää asemaamme päivystävänä sairaalana, synnytystoiminnan ja kirurgian välistä yhteyttä, kiireettömän leikkaustoiminnan ja traumakirurgisen päivystysvalmiuden yhteyttä sekä sairaalamme toimintaympäristöä kielellisten oikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna. Olemmekin saaneet ministeriöstä ymmärtämystä näkemyksillemme. Olimme myös omalta osaltamme merkittävästi vaikuttamassa uudistuneeseen Terveydenhuoltolakiin ja sen kiireellistä hoitoa koskevaan §50 siten, että lopulliseen lakiin tuli kirjaus ei-laajan päivystyksen sairaaloiden päivystyksen laajuuden määrittelemisen oikeudesta ERVA-alueella palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön kielelliset oikeudet huomioon ottaen.

 

Terveydenhuoltolain valiokuntakäsittelyn yhteydessä kielellisten perusoikeuksien noustessa vahvasti esille myös meidän julkituomanamme julkaistiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, jossa on meille keskipohjalaisille varsin  mieluinen kirjaus:

Nämä sairaanhoitopiirit, kuten esimerkiksi Vaasan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, voivat ehdotuksen mukaan itse määritellä erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta valmisteltaessa alueensa väestön palvelutarpeiden mukaisesti, minkä erikoisalojen ympärivuorokautinen lääkäripäivystys on tarpeen ylläpitää keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Nyt ehdotetuilla säännöksillä ei siten automaattisesti rajoiteta ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen laajuutta.”

 

Hyvin näyttää olevan pullat uunissa. Loppuun asti teemme kaikkemme, jotta keskussairaalamme asema turvataan ja päivystävän sairaalan tulevaisuuden kannalta kriittiset palvelut säilytetään. Edellytykset em. tavoitteen saavuttamiselle näyttävät olevan hyvät. Sairaalamme laadukkaat palvelut luovat kysyntää oman alueemme ulkopuolella. Se onkin tarpeen esim. Malmin supistuvan palveluvalikoima ja Visalan psykiatrisen sairaalan sulkeutumisen vuoksi. Maan kymmenenneksi ja tulevaisuudessa synnytyssairaalaverkoston todennäköisesti harventuessa jopa kahdeksanneksi suurin synnytyssairaala on yksikkö, jonka ministeriökin osaltaan antaa kehittyä ja kasvaa. Henkilökuntakin voi turvallisin mielin luottaa, asemamme säilymiseen.

Alueemme hallituspuolueen kansanedustajat ovat olleet osaltaan edunvalvonnan keskiössä. Tuomo Puumala ja Mika Lintilä ovat hyvin aktiivisella otteella – usein julkisuudeltakin piilossa – järjestäneet tapaamisia ministeriöön välillä ihan viikoittain. He ovat aktiivisesti eduskuntatyöskentelyssään tuoneet esille keskussairaalamme vahvuuksia ja todellista merkitystä 200 000 asukkaalle lähimpänä päivystävänä sairaalana.

Olen vakuuttunut, että valitsemamme tie on oikea. Yhteydet ja luottamus valtionhallintoon ovat kullan arvoisia, kun puolustamme tätä oikean kokoista maakuntaamme ja sen päivystävää keskussairaalaa välillä ehkä turhankin korostetulla vaatimattomuudella. Tulos on prosessia tärkeämpi.

 

Veikko Laitila

Soiten hallituksen pj

 

Comments are closed.